HERTTONIEMEN ALA-ASTEEN OPETUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ

YLEISTÄ

Herttoniemen ala-asteen koulu tukee koteja kasvatustyössä. Koulumme tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat edellytyksiään vastaavat perustiedot ja -taidot. Oppilaita ohjataan hankkimaan ja käsittelemään tietoa sekä työskentelemään itsenäisesti. Pyrimme antamaan oppilaille valmiuksia selviytyä tulevaisuuden maailmassa kasvattamalla heistä itsetunnoltaan vahvoja, toiset huomioon ottavia sekä yhteistyöhön kykeneviä ihmisiä.

Koulumme työskentelyssä käytetään sellaisia kasvatus- ja opetusmenetelmiä, joissa otetaan huomioon lasten erilaiset oppimisedellytykset, luontainen toiminnallisuus sekä korostetaan oppimista tekemisen ja kokemisen kautta turvallisessa ympäristössä. Koulussamme järjestetään kerhotoimintaa.

Opetus perustuu kahteen opintokokonaisuuteen (A ja B). Opintokokonaisuus A käydään läpi kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Opintokokonaisuus B käydään läpi seuraavien kolmen kouluvuoden aikana.

Kumpikin opintokokonaisuus koostuu kolmesta lukuvuoden mittaisesta aihepiiristä. Aihepiirit ovat 1) Luonto, 2) Kulttuuri ja  3) Yhteiskunta. Nämä seuraavat johdonmukaisesti toisiaan. Aihepiireihin on yhdistetty perinteisten oppiaineiden sisältöjä. Sisällöissä edetään kokonaisuuksista yksityiskohtiin. Aihepiirien toteutuksissa otetaan huomioon ajankohtaisuus. Ala-asteen aikana oppilaat käyvät ne läpi kahteen kertaan, ensin opintokokonaisuus A:n ja uudelleen opintokokonaisuus B:n aikana tietojaan syventäen. Koko koulu työskentelee lukuvuoden aikana samojen aihepiirien parissa.

Opetussuunnitelmassa on aihepiirien sisältöjen lisäksi opintokokonaisuuksien A ja B päätetavoitteet seuraavista oppiaineista: äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, englanti, ruotsi, ranska, uskonto, elämänkatsomustieto, kuvataide, musiikki, käsityö ja liikunta. Ympäristö- ja luonnontiedon, biologian ja maantiedon, fysiikan ja kemian sekä historian tavoitteet opintokokonaisuuksille A ja B ovat aihepiirien sisällöissä. Oppiaineiden sisältöjä toteutetaan aihepiirien yhteydessä.

Koulussamme OH: n aihekokonaisuudet toteutetaan opintokokonaisuuksien  A ja B aihepiirien sisällä.

Koulussamme työskentely tapahtuu oppilaiden työrytmiin sopivissa jaksoissa eri-ikäisistä lapsista muodostetuissa yhdysluokissa. Oppisisällöt ja tavoitteet määritellään väljästi opintokokonaisuuksiin A ja B. Näin oppilas voi opiskella omien edellytystensä mukaisesti. Yhdysluokkaopiskelu (ikäintegraatio) tukee yksilöllistä etenemistä perustaidoissa.

Kielen opiskelu aloitetaan koulussamme kolmantena kouluvuonna, jolloin kaikki oppilaat opiskelevat ensimmäisenä A-kielenään englantia kaksi tuntia viikossa. Vapaaehtoinen A-kieli aloitetaan neljäntenä kouluvuonna. Oppilaat voivat valita ranskan tai ruotsin. Vapaaehtoista kieltä opiskellaan kaksi tuntia viikossa.

Käsityössä tekstiilityön tai teknisen työn opiskelu aloitetaan viidennen kouluvuoden alussa. Valinta suoritetaan neljäntenä kouluvuonna tutustumisjaksojen jälkeen.

Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, hänet otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Silloin, kun opetusta ei voida esimerkiksi kehitysvamman vuoksi järjestää oppiaineittain, se järjestetään toiminta-alueittain. Koulussamme toimii tällä hetkellä kaksi luokkamuotoista erityisopetuksen ryhmää.

Oppilashuoltotyöllä pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä sosiaalisia ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja se perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun työntekijöiden, kotien ja koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Koulumme moniammatilliseen oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat rehtori/ apulaisrehtori (puheenjohtaja), erityisopettaja, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja. Oppilashuoltoryhmässä kartoitetaan oppilashuollollisia tarpeita luokkakohtaisesti sekä paneudutaan yksittäisiin akuutteihin oppilasasioihin.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään koulussamme mahdollisuuksien mukaan. Pienryhmämuotoisen iltapäivätoiminnan toteutuminen kirjataan vuosittain toimintasuunnitelmaan, mikäli toimintaa koulussamme järjestetään.

 

OPPILASVALINNAN KRITEERIT

Noudatamme koulussamme kaupungin ensi- ja toissijaisia yleisiä oppilaaksioton periaatteita sekä suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteisiä toissijaisia valintaperusteita (kohdat 1-4).

Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteisiin toissijaisiin valintaperusteisiin olemme tehneet kohtaan 5 lisäyksen koulun omaksi valintaperusteeksi.

Koulun oma valintaperuste; arvonta, jossa hakijoille arvotaan järjestysnumero, jonka mukaan täytetään jäljellä olevat ja mahdollisesti myöhemmin täytettävät oppilaspaikat. Jonotusjärjestys on voimassa seuraavan kouluvuoden alkaessa elokuun loppuun, mikäli oppilaan huoltaja ei ole perunut jonotuspaikkaa.

 

TUNTIJAKO

Yleisopetus

 

 

1.lk

2.lk

3.lk

4.lk

5.lk

6.lk

YHT.

Äidinkieli ja kirjallisuus

7

7

8

5

5

5

37

Matematiikka

4

4

4

4

4

4

24

 

A1- kieli

 

-

-

2

2

2

2

8

A2 -kieli

 

-

-

-

(2

2

2

6)

Biologi ja maantieto

-

-

-

-

2

2

4

Fysiikka ja kemia

 

-

-

-

-

1

1

2

Ympäristö- ja luonnontieto

2

2

2

3

 

 

9

Uskonto/ET

1

1

1

1,5

2

2

8,5

 

Historia

1

1

1

1,5

1,5

1,5

7,5

 

Kuvataide

 

1

1

1

2

2,5

2,5

10

Musiikki

 

1

1

2

2

2

2

10

Käsityö

 

2

2

2

2

2

2

12

Liikunta

 

2

2

2

2

2

2

12

Oppilaan kokonaistunti-määrä/ vko

 

21

 

21

 

25

 

25 (+2)

 

26 (+2)

 

26 (+2)

 

144

(+6)

 
Koulumme erityisopetuksen luokat noudattavat yleisopetuksen tuntijakoa.

 

KIELIOHJELMA

Ensimmäinen A-kieli alkaa kolmannella luokalla (EN/ 2h viikossa ).
Vapaaehtoinen A-kieli alkaa neljännellä luokalla ( RA tai RU/ 2h viikossa).

 
OPPILAAN ARVIOINTI

 
ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET JA MUODOT

Oppilaan arvioinnin yleisenä periaatteena Herttoniemen ala-asteen koulussa on kehittää koulumme toimintaa opetussuunnitelman tavoitteiden kannalta tärkeiden oppimis- ja kasvatustulosten saavuttamiseksi. Arvioinnin muodot tukevat tätä periaatetta. Arviointiin ja koulutoiminnan kehittämistyöhön osallistuvat työyhteisön ja oppilaiden lisäksi huoltajat sekä muut koulun toimintaa tukevat yhteistyötahot. Arvioinnissa painottuvat oppilaiden erilaiset oppimisedellytykset, luontainen toiminnallisuus sekä oppiminen tekemisen ja kokemisen kautta. Arviointi kohdistuu aihepiireihin perustuvaan työskentelyyn ja oppilaan yksilöllisen etenemisen seurantaan.

Koko kouluyhteisö osallistuu päivittäin tapakasvatukseen. Yhteistyössä kotien kanssa saavutetaan asetetut tavoitteet. Tapakasvatuksen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan lukukausittain oppilasarvioinnin yhteydessä. Työskentelymuodot ja -menetelmät, luokkien ikäintegraatio sekä ruokailu ja välitunnit tarjoavat luontevan yhteyden opetella hyviä tapoja. Aihepiirit antavat mahdollisuuden syventyä tapakasvatuksen monimuotoiseen sisältöön. Tapakasvatuksen merkitys korostuu vuosittain monissa juhlissa ja tapahtumissa, jotka ovat oleellinen osa koulumme toimintaa.

Oppilaan arviointi perustuu oppilaan yksilöllisen etenemisen seurantaan ja koulun opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksille A ja B asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan arvioinnin tehtävänä on kannustaa ja ohjata oppilasta. Se on yksilöllistä ja oppilaan kehitysvaiheet sekä oppimisedellytykset huomioonottavaa. Arvioinnin tehtävänä on myös antaa huoltajille tietoa oppilaan tavoitteiden saavuttamisesta ja edistymisestä opinnoissa.

Oppilaan opinnoissa etenemistä seurataan opintokirjan avulla. Oppilas saa lukuvuoden puolivälissä väliarvioinnin. Väliarviointia sekä opintokirjaa käytetään palautekeskustelun pohjana. Lukuvuoden päättyessä oppilas saa lukuvuositodistuksen.

 
ARVIOINNIN VÄLINEET HERTTONIEMEN ALA-ASTEELLA

 
Itsearviointi

Oppilas arvioi itseään ennen väliarviointia lomakkeella, johon myös huoltajat arvioivat oppilaan koulunkäyntitaitoja.  Samalla lomakkeella huoltajilla on mahdollisuus antaa palautetta tai tehdä kysymyksiä koulun toiminnasta. Itsearviointi ja kodin arvio ovat keskustelun pohjana, mikäli  kevätlukukausi aloitetaan opettajan, oppilaan ja huoltajan välisellä palautekeskustelulla.


Opintokirja

 Opintokirja on oppilaan, opettajan ja huoltajan väline oppilaan opiskelun etenemisen ja edistymisen seurantaan. Opintokirja koostuu oppilaan koulutyössään tekemistä tuotoksista ja taidonnäytteistä, jotka tallennetaan opintokirjaan aihepiirien mukaisiksi kokonaisuuksiksi.

 
Palautekeskustelu

 Opettajakunta päättää lukuvuosittain resurssien mukaan palautekeskustelun järjestämisestä. Palautekeskustelu järjestetään kevätlukukauden alussa ja siihen osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa ja luokanopettaja. Tarvittaessa keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilasta opettavat opettajat. Keskustelun pohjana käytetään oppilaan väliarviointia, opintokirjaa sekä oppilaan ja kodin itsearviointia. Keskustelussa arvioidaan oppilaan koulutyötä eri näkökulmista ja asetetaan tavoitteita tulevaan.

 

Väliarviointi ja lukuvuositodistus

 Syyslukukauden päätteeksi oppilaille annetaan syysväliarviointi ja kevätlukukauden päätteeksi lukuvuositodistus. Sekä väliarvioinnissa, että lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppilaan työskentelytaitoja, käyttäytymistä ja osaamista oppiaineissa.

Vuosiluokilla 1-3 oppilas arviointi on sanallista. Luokilla 4-6 oppilas saa sanallisen arvioinnin työskentelytaidoistaan ja käyttäytymisestään, sekä  numeroarvioinnin oppiaineista.

 

Numeroarvioinnissa käytetään seuraavaa asteikkoa:

 

                                                                 10                  erinomainen

  9                   kiitettävä

  8                   hyvä

  7                   tyydyttävä

  6                   kohtalainen

  5                   välttävä

  4                   hylätty

 

Sanallisessa arvioinnissa käytetään seuraavaa asteikkoa:

 erinomaista         hyvää         vaatimatonta

 
Arviointikansio

 Oppilaan arviointikansioon kootaan sekä itsearviointilomakkeet että todistukset. Kansiota säilytetään koulussa lukukausien aikana.

 
Erotodistus

 Erotodistuksena koulussamme käytetään lukuvuositodistuslomaketta, josta on poistettu  käyttäytymisen arviointi.

 
YHTEISTYÖ

 Kodin ja koulun aktiivisella yhteistyöllä pyritään saavuttamaan opetussuunni­telman tavoitteet. Yhteydenpito on rakentavaa ja molemminpuolista. Yhteis­työtä tehdään koko koulun tasolla, luokkakohtaisesti ja yksittäisen kodin kans­sa. Koulu panostaa omalta osaltaan yhteistyön jatkuvaan kehittämiseen ja kiinnittää erityistä huomiota tiedottamiseen. Kansainvälistä yhteistyötä pyritään lisäämään.

 Koulumme kasvatus- ja opetustavoitteiden toteutuminen edellyttää jatkuvaa yhteis­työtä myös työyhteisön sisällä. Kaikkea työtä arvostetaan. Kannustava ilmapiiri lisää työmotivaatiota ja -viihtyvyyttä. Aihepiirien käytännön suunnittelussa, ideoinnissa ja toteutuksessa tarvitaan kaikkien opettajien yhteistä työpanosta. Oppilaiden mahdollisuuksia osallistua yhteistyöhön pyritään kehittämään.

 Koulumme tekee yhteistyötä Herttoniemen ja lähialueiden varhaiskasvattajien, peruskoulujen ja muiden yhteisöjen kanssa.

 
OPPILAIDEN OSALLISUUS

Oppilaiden mahdollisuuksia osallistua oppimisympäristön sekä aihepiirien suunnitteluun, ideointiin ja toteutukseen pyritään kehittämään. Vuosittain päätettävät toiminnan muodot kirjataan toimintasuunnitelmaan.